keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Jumppaa ja tarpeellisia tavaroita

Kuudes päivä menossa leikkauksen jälkeen...viime yö oli tuskainen ja heräsin koko ajan. En millään ole pärjännyt vain kahdella 800mg buranalla niinkuin lääkäri sairaalassa määräsi. Oon ottanut niiden lisäksi yhden ylimääräisen päivällä ja aamuyöstä kun en saa kivusta nukuttua. Vaikka jalka on mielestäni yllättävän hyvä niin kyllä sitä särkeekin...lähinnä illalla ja yöllä. Viime yönä tuskalin nukkuma-asennon kanssa...välillä selällään ja kun selkä puuttui niin sitten iso tyyny jalkojen väliin ja terveelle kyljelleen nukkumaan. En vaan pysty olemaan samassa selkäasenossa koko yötä.

Jalkaahan pitää nyt jumpata koko ajan, että lihakset vahvistuvat ja nivel ei jää jäykäksi. Oon tehnyt liikkeitä tasaisin välein päivän aikana...tällä hetkellä en vielä pysty tekemään liikettä, jossa koko jalka nostetaan suorana ylös makuuasenossa...mutta muut kyllä sujuvat. Tasanen jumppaaminen ja kävely sauvojen kanssa täällä sisällä helpottaa jäykkää oloa jalassa. Pakko kuitenkin välillä olla makuuasenossa... ei vaan pysty vielä olemaan pitkiä aikoja jalkojen päällä,koska jalat turpoavat vielä leikkauksen jäljiltä. Sopivasti kaikkea...jumppaa ja kävelyä pikkuhiljaa lisäten.

Haava tuntuu jo nyt paremmalta...ei kirvele, mutta kiristää kyllä aika paljon kun istuu. Oon sen nyt parina iltana kastellut suihkussa. Vielä ei voi käyttää liian tiukkoja housuja vaan väljät trikoot, mitkä ei paina ja hankaa haavaa rikki on parhaat.

Sauvojen kanssa eläminen ei kyl ole mun lempipuuhaa. Kädessä on hankala kuljettaa mitään, joten on pakko kulkea kassi kaulassa paikasta toiseen et saa tarvittavat tavarat mukaan...tuntuu muutenkin että sänky on täynnä epämääräistä tavaraa, kaikki kuitenkin tarpeen:) pihdit, että saa nokittua tiputtamansa tavarat ylös lattialta...kylpytakin vyö jalan nostamiseen sänkyyn....vatsalihakset on kovilla kun yrittää nostaa kummankin jalan yhtäaikaa sänkyyn ja vyö on siihen hyvä apu iän alussa. Unohtamatta kännykkää ja tablettia...ja "muutamaa"tyynyä.

Pikkuhiljaa kohti parempaa ollaan kuitenkin menossa...odotan jo kevättä ja sitä, että pystyy paremmin liikkumaan ilman, että on koko ajan kipeä ja että pääsisi joskus taas ulkosaunassa saunomaan....







Ei kommentteja: