Leikkaus takanapäin

Viime tiistaina tehtiin oikean käden etu-,keski- ja nimettömän sormen rystysiin uudet nivelet . Leikkaus meni hyvin ja tällä hetkellä käsi on täysin kivuton. Keskisormessa oli jo entuudestaan tekonivel, mutta kymmenen vuoden käytön seurauksena se oli katkennut. Röntgenkuvissa katkeamista ei näkynyt vaan asia selvisi vasta leikkauksessa. Onneksi on nyt vaihdettu. Katkennut silikononivel oli tehnyt ympärilleen silikonisynoviittia...rystyset olivat ennen leikkausta ihan turvonneet kaikkien kolmen sormen kohdalta. 

Nyt kädessä on seuraavat kymmenen viikkoa tällainen aktiivilasta, jonka avulla sormia jumpataan. Yöllä täytyy pitää samanoloista muovista lepolastaa seuraavat kolme kuukautta...kyllä tuntuu taas tässä vaiheessa pitkältä ajalta:( mutta eiköhän sen jotenkin kärvistele. Käden saa jo kastella suihkussa ja se kyllä helpottaa peseytymistä. Kahden viikon kuluttua voi kättä alkaa käyttää apukätenä, mutta kahvikuppia painavampaa silla ei saa kannatella ennen kuin kolmen kuukauden päästä. Yllättävän äkkiä sitä tottuu vasemmalla kädellä toimimiseen.

Pitkästä aikaa

Niin se vaan on aika hurahtanut, enkä ole saanut tänne kirjoitettua mitään. Lonkkaleikkauksesta on nyt aikaa kohta puoli vuotta. Äkkiä se aika menee... Lonkka tuntuu muuten hyvältä, mutta välillä on jotain epämääräistä kirvelyä haavan kohdalla. Arpi on edelleen punainen ja näkyy ikävästi. Onhan siihen jo tottunut, mutta olis se kiva jos se vaaleansi  kokonaan ihon väriseksi.

Reuma on ollut tosi aktiivinen muutenkin ja lääkkeiden kanssa on ollut vähän hakemista. Kesällä aloitettiin Salazopyrin, jonka käytön aikana oli taukoamaton pääkipu. Käyttö lopetettiin ja tilalle aloitettiin Oxiklorin Trexanin rinnalle. Nyt ei ainakaan ole tuntunut mitään sivuvaikutuksia vielä,mutta tehokkaan ei ole kummoinen:)

Ensi viikolla on sitten taas uusi leikkaus ja alkaa toipuminen siitä...oikeaan käteen laitetaan etusormeen ja nimettömään  tekonivel rystysten kohtaan ja keskisormeen vaihdetaan jo noin 11 vuotta siinä ollut tekonivel uuteen ehjään. 

Kaiken tämän lisäsi selkä on ollut huonona...ennen lonkkaleikkasta siinä todettiin kahden alimman välilevyn rappeuma ja nyt leikkauksen jälkeen on oikea jalka tuntunut "halvaantuneelta" nilkka läpsyy ja ja koko jalka tuntuu jähmeästi kun vähänkin kävelee tai istuu. Hermoratatutkimuksessa löytyi selkäydinhermon ahtauma,jota nyt sitten vielä tarkemmin selvitellään magneettikuvalla.

Paljon on kaikkea, enkä oikein meinaa itse pysyä perässä tässä kaikessa...syyskuu toivottavasti tuo jotain selvyyttä näihin kaikkiin asioihin...

Kohta jälkitarkastuksen aika

En ole vähään aikaan tänne kirjoittanut...täytyy kertoa missä mennään lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen. Nyt on leikkauksesta aikaa yhdeksän viikkoa. Jalka on kivuton, mutta jäykkä. Kaikki selkävaivat mitä ennen oli on hävinnyt, mikä tuntuu kyllä ihanalta,kun niistä jo useamman vuoden kerkesinkin kärsiä. Leikkauksen jälkeensä alkoi muutaman viikon kestänyt pohjesärky mitä lääkärit epäilivät hermosäryksi. Särky loppui ja kerkesin jo huokaista helpotuksesta kunnes jalka alkoi läpsyä nilkasta kävellessä:( se voi kuulemma olla oire pohjehermon vaurioitumisesta...se todennäköisesti selviää jälkitarkastuksessa joka on nyt toukokuun lopussa. Vähän harmittaa kun lonkan puolesta pystyisi nyt kävelemään mutta jalka tuntuu inhottavilta polvesta alaspäin...pohkeeseen on sivulle tullut myös outo kolo...se kohta mitä särki leikkauksen jälkeen on nyt kuopalla.

Reuma on muutenkin ollut tosi aktiivinen...kävin viikko sitten ottamassa viisi kortisonipiikkiä eri niveliin. Piikit rauhoittivat kyllä pahimmat kivut. Tällä hetkellä reumalääkkeitä on käytössä trexan joka ei taida itselläni kovin tehokas olla. Vaikea miettiä mitä niitten lääkkeiden kanssa tulevaisuudessa tekee...biologiset lääkkeet on itselläni olleet niitä tehokkaimpia mutta niitäkin on jo kokeiltu kolme ja viimisen jälkeen alkaneet oudot puutumiset ja muut oireet pelästyttivät sen verran että en tiedä uskallanko niitä enään käyttää. Reumalääkärit pääsen tapaamaan vasta kesäkuussa ja silloin toivottavasti jokin muutos lääkityksen koska ihan näinkään en pärjää.

Oon alkanut ihan tosissaan uskomaan että myös ruokavaliolla on merkitystä omaan voitiin ja reuman aktiivisuuteen. Oon aina ollut perso herkuilla ja vaalealle leivälle...nyt leikkauksen jälkeen oon taas sortunut herkuttelun ja sen kyllä tunsi nivelissä. Nyt oon taas ottanut itseäni niskasta kiinni ja jättänyt karkit ja muut sokerit pois ja samoin gluteeniviljan. Itselläni nämä selvästi pahentaa niveloireita....samoin tuntuu että maha voi paremmin ja kaikki refluxivaivat on tipotiessään.  Tilalle oon ottanut paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä ja kalaa ja kanaa. Nyt on menty terveellisemmin parisen viikkoa ja tuntuu että aamujäykkyys ja pahimmat kivut on taas vähän helpottaneet. Kaikkea kannattaa kokeilla että saa oman voinnista paremmaksi.

Parempaan päin...

Toipuminen lonkkaleikkauksessa on mennyt aikamoista aaltoliikettä koko ajan...juuri kun mietit että nyt on parempi olo niin seuraavana päivänä tulee taas takapakkia. Nyt leikkauksesta on kulunut neljä viikkoa ja kolme päivää. Pystyn hyvin kävelemään yhdellä sauvalla ja keittiössä pystyy liikkumaan ilma sauvoja pöydistä tukea ottaen...se helpottaa jo huomattavasti kotitöiden tekoa. Perjantaina päätin kokeilla sohvalle makuuasentoon menoa, koska on rasittavaa kököttää sen korotustyynyn päällä. Tyyny on vielä kivikova ja tuntuu että painaa lonkkaa istuessa. Sohvalle meno onnistui hyvin ja sain pidettyä jalan oikeassa kulmassa koko ajan...ylösnoustessa täytyy muistaa ponnistaa terveellä jalalla ylös. Toinen mitä päätin kokeilla oli sauna...tykkään ihan hirveästi saunoa ja kun ei ole neljään viikkoon päässyt niin oli kyllä ihana saunoa:) ylälauteelle en uskaltanut mennä, mutta saunominen sujui siinä alalauteella  istuessa...jakkara vaan pois ja alalaude oli just sopivalla korkeudella.

Oon miettinyt noita rajoituksia ja aika tiukoilta  ne tuntuvat...itse oon ottanut oman järjen käyttöön ja todennut, että jos pystyn menemään sohvalle, autoon koroketyynyn kanssa ja saunaan niin, että huomioin lonkan taivutusrajoitukset, niin miksei vähän tekisi tästä  toipumisessa itsellekin mukavampaa.  Oon nyt pari kertaa käynyt kaupassa miehen kyydillä niin, että istun koroketyynyllä ja auton selkänoja on laitettu taaksepäin ja hyvin on onnistunut. Piristää kummasti kun vähän pääsee jonnekin täältä kotoa. Jos asuu maaseudulla niin ilman autoa ei pääse mihinkään ja tuntuu kyllä liian pitkältä ajalta ola kuusi viikkoa vaan kotosalla. Varovainen pitää kuitenkin olla ja kuunnella  omaa vointiaan...

Kyllä tää tästä paremmaksi tuntuu menevän koko ajan...koko ajan jaksaa paremmin ja pikkuhiljaa pystyy palaamaan normielämään. Jumpata täytyy ahkerasti,että saa ton jäykkyyden pois...kauheasti ootan, että noi lumet lähtis pois, että pääsen pihalla liikkumaan enemmän. Ihanaa on kyllä se, että kivut on nyt lonkasta ja alaselässä pois:)

PITKÄperjantai

Pientä takapakkia on tullut toipumisessa...yöt on tosi tuskaisia. Pohjetta alkoi särkeä siihen malliin että oli pakko pitkänäperjantaina soittaa osastolle ja kysyä neuvoa. Patistivat käymään päivystykseen ja harmissani sitten lähdin Akuutti24 käymään. Olisi pitänyt matkustaa vielä paaritaksilla mutta koska ajatus tuntui niin vastenmieliseltä päädyinomalla vastuulla kokeilemaan pystytkö matkustamaan farmarimallisessa autossa koroketyynyn avulla. Hyvinhän se onnistui ja asennon sai lähes makuulle ja autoonkin pääsi ilman että lonkka oli väärässä asennossa.

Siellä sitten vierähtikin nelisen tuntia...yksi asia mitä ihmettelin suuresti oli että Akuutti24 odotustilassa ei ollut yhtään koroketuolia ja kun olo oli muutenkin heikko niin oli pakko yrittää istua johonkin. Ainoa mahdollinen paikka oli tuolikasa, jossa oli monta tuolia päällekkäin...no onneksi sitten jälkimmäisestä odotustilassa löytyi sänky mihin pääsi makuuasentoon...muuten ei olis kyllä jaksanut odotella.

Säärestä ei onneksi löytynyt veritulppaa, eikä ollut mitään murtumaa (joskushan on mahdollista, että lonkkaleikkauksessa,  kun jalka väännetään tiettyyn asentoon leikkauksen takia, niin voi tulla pieni vamma muualle) nyt särky todennäköisesti johtuu lihasten jumittunisesta...jalka edelleen tuntuu pidemmältä ja se kipeyttää lihakset jalasta. Sain kouraani reseptin Tradolan Retard 150mg, jota sitten testasin seuraavana yönä...ENKÄ kyllä ota enään ikinä. Yö meni ihan hyvin ja tuntui,että lääke auttoi särkyyn,  mutta kun pääni nostin niin alkoi silmissä ja päässä huipata. Pääsin jotenkin vessaan, mutta siellä sitten alkoikin pyörryttävän ja olo meni ihan veltoksi. Mies tuli apuun ja toi juotavaksi sokeripitoista kiisseliä ja kun siinä hetken tokenin niin pystyin tulemaan sohvalle. Olo oli koko päivän niin hutera ja väsynyt ja silmissä heitti, että päätin olla koskematta noihin lääkkeisiin...on vissiin pakko kärvistellä yöt vähän kipeänä.

Kun vaan pääsisi tosta yötuskaisuudesta eroon niin olis hyvä...en oikein tiedä mikä on sopiva määrä jumppaa/kävelyä ettei lihakset ala jumittamaan...täytyy kattoa jos soittaisi fysioterapeutille kun päästään näistä pääsiäisen pyhistä...nyt menossa 17 päivä leikkauksen jälkeen ja jotenkin kyllä pelottaa, kun näitä takapakkia tulee, että tuleeko jalka toipumaan mihin kuntoon...halusin jo palata normielämään ja pystyä tekemään jotain.

Yksi etappi ohitettu

Nyt ollaan taas otettu yksi askel eteenpäin...lonkasta irroitettiin 26 metallihakasta. Tikkien poistaminen ei onneksi kovin paljon sattunut, mutta istuminen tuntuu vähän kipeältä nyt. Luin jostain, että ennen tikkien poistoa on hyvä ottaa vähän extra kipulääkettä...ja se oli kyllä ihan viisas juttu...pieni jomotus alkoi poistosta, mutta meni nopeasti ohi kun otti särkylääkettä ennakkoon.

Nyt leikkauksesta on se pari viikkoa...päivät menee hyvin, mutta yöllä särkee vielä:( Sääri on mennyt ihan jumiin ja tuntuu, että koko jalka on oudossa asennossa ja vähän liian pitkä toiseen verrattuna...pituusero on kyllä vähän loiventunut ja toivottavasti häviää kokonaan kohta. Astuessa ei tunnu mitään kipua ja oon jo sisällä kulkenut yhden asuvan kanssa. Kun vielä pääsisi noista yösäryistä eroon niin sais nukuttua paremmin...nyt tuntuu, että koko yö menee kääntyillessä välillä selälleen ja välillä terveelle kyljelle...sit noi TYYNYT mitä täytyy pitää jalkojen välissä nukkuessa ottaa päähän!!! Ne on aina väärässä paikassa ja ei asetu kunnolla...siinä sitten menee koko yö niitä säädellessä:) toipuminen menee vähän aaltomaisesti...välillä tuntuu tosi hyvältä...ja välillä tulee takapakkia kipujen kanssa. Tää kotona oleminen ja se,että mihinkään ei pääse rassaa eniten...vielä neljä viikkoa ennen kuin saan istua autossa:( ja pääse itse käymään kaupassa...

Toipuminen etenee

Yhdeksäs päivä menossa lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen. Yöt edelleen hankalia...en millään pysty olemaan koko yötä paikallaan. Lonkkaa särkee ja oon joutunut ottamaan ylimääräistä kipulääkettä keskellä yötä. Päivällä vointi ollut kuitenkin hyvä...välillä on jo tunne, että voisi heittää sauvat nurkkaan...mutta täytyy malttaa vielä mielensä. Yhdellä sauvalla oon kuitenkin jo keittiössä satunnaisesti kulkenut. Jumppaa oon tehnyt noin kolme kertaa päivässä ja käveleksinyt sisällä vähän väliä. Ulos en ole vielä lähtenyt lähinnä sen takia, että toi pukeutuminen on niin hankalaa.

Kyllästyttää tää sauvojen kanssa liikkuminen ja se, että ei voi normaali tuoliin istua. Koroketyynyä ei vaan jaksa retuuttaa koko ajan eri tuoleille, joten oon istunut sen avulla sohvalla ja keittiössä oon syönyt keittiönjakkaralla istuen...kyllä odotan jo aikaa, että saa olla normaalisti ihan missä tuolissa vaan. Vielä viitisen viikkoa vielä on kuitenkin näitä rajoituksia kestettävä...

Ihanaa on kuitenkin se, että jo nyt huomaa kuinka paljon parempi olo on...selkäkivutkin on rauhoittuneet, koska jalka on nyt pidempi kuin ennen ja lantio on jotenkin suoremmassa asennossa. Leikattu jalka on kyllä nyt vähän pidempi kuin toinen...vähän mietityttää jääkö se sellaiseksi:( toivottavasti pituusero tasoittuu kun leikkausturvotus paranee. Tärkeintä kuitenkin on että nyt ei tunnu pistävä kipua joka askeleella:)